Joutsan joululahja työntekijöilleen

Joutsan kunnanvaltuusto on päättänyt 16.12.2013 lomauttaa 14 vuorokaudeksi ne kunnan työntekijät, jotka eivät sitoudu lomauttamaan itse itseään eli ottamaan palkatonta virkavapaata 7 vuorokaudeksi. Lisäksi työntekijöitä kiristetään siten, että vain palkattomia virkavapaita ottavat luvataan pitää kaikissa olosuhteissa mahdollisten irtisanomisten ulkopuolella.

Päätös osoittaa täydellistä piittaamattomuutta työntekijöiden yhdenmukaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun periaatteesta, joka on kirjattu perustuslakiin. Näinkö Joutsan kunta haluaa joulun alla palkita opettajia ja muita kunnan työntekijöitä hyvin tehdystä työstä?

Lomautuspäätöstä perustellaan kunnan taloustilanteen korjaamisella, johon riittäisivät henkilöstön 7 vuorokauden palkattomat virkavapaat. Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan voi pitää palkatonta virkavapaata työnsä luonteen, henkilökohtaisen taloudellisen tilanteensa tai ammattijärjestönsä linjausten takia. Näitä työntekijöitä kunta uhkaa tarpeeseen nähden kaksi kertaa pidemmällä eli 14 vuorokauden yksipuolisella lomautuksella. Kunta siis haluaa rangaista niitä, joiden ei ole mahdollista pitää palkatonta lomaa.

Kunnanvaltuuston lomautuspäätös johtaa lasten ja nuorten oikeuksien polkemiseen. Perusopetuslain ja lukiolain mukaan oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön jokaisena koulupäivänä. Samoin päivähoitoa koskeva lainsäädäntö edellyttää lasten hoitamista turvallisessa ympäristössä. Nämä lain edellyttämät oikeudet vaarantuvat kohtalokkaasti lomautusten ja kunnan vaatimien palkattomien virkavapaiden takia.

Lomautus on aina paniikkiratkaisu, joka ei korjaa kunnan taloustilannetta. Se sotkee koulujen, päiväkotien ja muiden palvelujen toiminnan pahasti pitkäksi aikaa ja aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Useat lomauttajakunnat ovat viime vuosina todenneet, että eivät olisi koskaan lomauttaneet, jos olisivat tienneet ennalta lomautusten todelliset vaikutukset. Joutsan kannattaisi ottaa oppia muiden virheistä ja perua lomautukset.

OAJ Keski-Suomi ei hyväksy Joutsan lomautuspäätöstä. OAJ:n Joutsan paikallisyhdistys on yhteistyössä OAJ Keski-Suomen kanssa tehnyt Joutsan kunnanvaltuuston lomautuspäätöksestä kunnallisvalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Pidämme päätöstä lainvastaisena ja vaadimme sen kumoamista.

(teksti laadittu Petri Kääriäisen kanssa yhteistyönä)

Yyteetä Keski-Suomessa

Yt-paniikki on saavuttanut Keski-Suomenkin. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ehti jo käydä pikaneuvottelut elo-syyskuun vaihteessa. Lopputuloksena usean koulutusalan alasajo ja 0-9 henkilön irtisanomisuhka. Tulorahoituksesta koulutuskuntayhtymältä lähtee pois vuoteen 2016 mennessä lähes 20 miljoonaa euroa. Joudutaanko uusiin yt-neuvotteluihin jo ensi vuonna?

Jyväskylä ilmoitti yt-neuvottelujen aloittamisesta tavoitteena vähentää jopa 900 henkilötyövuotta ja saada aikaan 50 miljoonan euron säästöt. Kaupungilla on yhteensä noin 700 työntekijää. Ns. luonnollinen poistuma on Jyväskylässä vuosittain suuri, mutta se ei kuulemma riitä sopeuttamaan kaupungin taloutta.

Opetusalalla kaupungin esitys voisi merkitä noin sataa irtisanomisuhkan alle joutuvaa opettajaa. Löysiä opetuspuolella ei tällä hetkellä ole, joten ainoa ratkaisu olisi palvelutason selvä alentaminen (lue: ryhmäkokojen raju kasvattaminen) rakenteellisten muutosten kautta. Siis koulujen lakkauttamisia ja yhdistämisiä.

Myös Jämsä on ilmoittanut yt-neuvottelujen aloittamisesta. Tavoitteeksi on esitetty 4 miljoonan euron säästö eli noin 100 henkilötyövuotta.

Yt-aallon taustalla on vahvasti valtion toimet: kuntien valtionrahoituksen miljardiluokan leikkaus ja ammatillisella puolella aloituspaikkojen leikkaus. Suuruusluokaltaan nämä leikkaukset ovat sellaisia, että ilman vaikutuksia ne eivät mene. Jotakin on tehtävä. Se jokin on etsittävä yhdessä henkilöstön kanssa yt-lain hengen mukaisesti: aidossa yhteistyössä ratkaisuja ja vaihtoehtoja punniten.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat ja resurssit

OKM on julkistanut ammatillisen koulutuksen koulutuksenjärjestäjäkohtaiset opiskelijapaikkamääräesitykset. Keski-Suomen osalta muutos on positiivinen: syksyllä esitettiin opiskelijapaikkaleikkaukseksi lähes 1000 paikkaa (11,5 %), nyt 464 paikkaa (5,6 %). Leikkausesitystä siis kohtuullistettiin selvästi. Silti paikkoja edelleen ollaan leikkaamassa, mikä tuo jatkossa haasteita koulutuksenjärjestäjille ja henkilöstölle.

Lisäksi on muistettava, että lähivuosina ammatillisen koulutuksen järjestämistä vaikeuttavat valtionosuusrahoituksen yksikköhinnan indeksijäädytys ja leikkaukset. Sopeutuminen uuteen resurssipohjaan ja opiskelijamääriin ei tule olemaan helppoa.

Seinistä opetukseen?

Mitä tarkoittaa slogan "seinistä opetukseen"? Sen pitäisi normaalijärjen mukaan tarkoittaa sitä, että koulutukseen käytettävä rahasumma pysyy ennallaan, mutta sitä kohdennetaan hieman enemmän opetukseen ja hieman vähemmän seiniin. Opetukseen käytettävien resurssien pitäisi siis lisääntyä. Näinkö on silloin, kun edellä mainittua iskulausetta käytellään?

Vai olisiko niin, että hokemalla peitetään varsinainen asia. Olisiko kyse siitä, että rahat ovat vähenemässä ja jotain pitää keksiä. Muodostetaan suurempia kouluyksiköitä ja saadaan näin aikaan säästöjä, jotka eivät siirry opetukseen vaan leikkausten kattamiseen.

Miksei sanota esimerkiksi: "Vähemmän seiniä, vähemmän opetusta." Siksi, että se ei kuulosta mukavalta. Parempi on luoda illuusio - silloin vaikeat asiat tuntuvat helpommilta. "Vapaus on orjuutta."

Piste Jyväskylän lukioverkkoprosessille(?)

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 4.3. äänestämällä, että lukioverkkoasiaa ei palauteta uudelleen valmisteltavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki ei lähde rahallisesti tukemaan sellaista lukioverkkoratkaisua, jossa Lyseorakennuksessa jatkuisi lukiokoulutus. Edelleen tämä tarkoittaa sitä, että Jyväskylään perustetaan kaksi n. 1200 opiskelijan lukiota (Harjulle ja Voionmaalle), lisäksi säilyvät Aikuislukio ja Tikkakoski (jälkimmäisen tosin hallinnollisesti liitetään Sepän lukioon ja sen jatko Tikkakoskella katsotaan vielä erikseen muutaman vuoden kuluttua).

Ratkaisu on kova isku Lyseolle ja lyseolaisille. Heidän ja monien muidenkin käsitys on, että kouluperinteille ei annettu tarpeeksi arvoa. Voionmaakin joutuu lähtemään nykysijainnistaan Viitaniemeen. Raha on ratkaissut lukioverkon muotoutumisen.

Eteenpäin on katsottava. Lukiokoulutusta on kehitettävä näissä päättäjien määräämissä olosuhteissa, joita ei muuksi voi muuttaa. Erittäin suuri haaste tulee olemaan (yli)suurten lukioyksiköiden toiminnan järjestäminen. Johtamiseen, tukeen ja ohjaukseen on panostettava selvästi enemmän kuin pienemmissä yksiköissä. Kuinka monta apulaisrehtoria (rehtorin lisäksi) tarvitaan johtamaan lukioyksikköä, jossa on 1200 opiskelijaa ja 100 opettajaa? Tällä hetkellä vastaavassa kokonaisuudessa (esim. Seppä + Lyseo) on kaksi rehtoria ja kaksi apulaisrehtoria. Opinto-ohjaajia tarvitaan kuusi (yksi 200 opiskelijaa kohti). Ei ihan halpaa tämäkään...

Yhteisöllisyyden toteuttaminen ei sekään isossa lukiossa ole helppoa. Esimerkiksi 400 uuden ylioppilaan ylioppilasjuhlassa kestää pelkkä lakkienjako noin 7 tuntia (1 min/ylioppilas) tai noin 13 tuntia (2 min/ylioppilas)! Yksittäiselle opettajalle suurin osa koulun tiloissa olevista nuorista on täysin tuntemattomia. Mitä tämä edellyttää esim. koulun turvallisuusjärjestelyiltä?

Melkein kaksivuotinen päätösvenkoilu lukioverkkoasiassa on turhauttanut opettajia pahasti. Suurta myllerrystä lukiokoulutuksessa on ollut yhtäjaksoisesti jo viiden kuuden vuoden ajan. Nyt pitäisi opettajien lähteä taas kerran pystypäin kohti suurta muutosta. Tähän saakka se on aina uudestaan ja uudestaan onnistunut eikä lukiokoulutuksen laadusta ole jouduttu tinkimään.

Positiivinen asia on se, että päätösfarssi ei enää jatku. Eihän?