Hallitus on Suomessa vaihtumassa. Todennäköinen hallituspohja on keskusta-perussuomalaiset-kokoomus. Varsinaiset hallitusohjelmaneuvottelut ovat alkamassa tänään. Talouskehityksen suunnan kääntämiseksi kaavaillaan jopa 10 miljardin euron leikkauksia julkiselta sektorilta. Se on valtava määrä rahaa - ja ainakin joidenkin taloustieteilijöiden mielestä aivan liikaa.
Ennen vaaleja kaikki puolueet totesivat liikuttavan yksimielisesti, että koulutuksesta ei voi enää leikata. Mikä tulee olemaan todellisuus seuraavien neljän vuoden aikana? Jos leikkaussummat ovat edellä kuvatun tasoisia, voiko koulutus jotenkin välttyä leikkauksilta?
Hallitustunnustelija Juha Sipilä esitti kaikille puolueille 15 kysymystä, joista yksi käsitteli koulutusta. Kaikki kolme nyt hallitusohjelmaa rakentavaa puoluetta olivat samaa mieltä siitä, että varhaiskasvatukseen on panostettava ja uusi, pedagogista varhaiskasvatusta korostava varhaiskasvatuslaki on saatava aikaan. Tämä on taloudellisestikin järkevää, koska varhaiskasvatukseen sijoitettu sijoitettu rahamäärä saadaan jatkossa moninkertaisesti takaisin.
Perusopetukseen liittyvät asiat ovat esillä kaikilla kolmella puolueella, vaikkakin erilaisin painotuksin. Esim. keskusta haluaa puuttua koulupäivän rakenteeseen ja perussuomalaiset vaativat ruosin kieltä vapaaehtoiseksi.
Puolueiden vastaukset paljastavat myös selkeitä koulutuksen kehittämiseen liittyviä näkemyseroja. Keskustalle näyttää olevan tärkeää toisen asteen koulutuksen kehittäminen aluepoliittisesta näkökulmasta: koulutuksenjärjestäjiä on kuunneltava ja koulutuksen alueellinen saavutettavuus on turvattava. Perussuomalaiset on selkeästi ammatillisen koulutuksen puolustaja; siihen on heidän mielestään panostettava - lukiokoulutusta perussuomalaiset eivät edes mainitse. Kokoomuksen vastauksesta taas voi päätellä, että yleissivistävä koulutus on kokoomukselle tärkeä. Kokoomus vaatii jopa lukiokoulutuksen pitkäaikaisen kehittämistyön aloittamista.
Korkea-asteen koulutukseen positiivisimmin suhtautuu kokoomus, joka esittää mm. yliopistoille lisäpääomitusta (ehtona kuitenkin yksityisen rahoituksen lisääminen).
Ihan kivoja ajatuksia vastauksissa siis on esitetty. Mutta kun uusi hallitus alkaa käytännössä toimia, niin ovatko nämä ajatukset vielä muistissa? Vai jyrääkö talouskuriajattelu kaiken alleen? En viitsi ennustaa, koska ennustuksesta tulisi liian synkkä...
