maanantai 28. marraskuuta 2016
tiistai 8. marraskuuta 2016
Jyväskylän lukiokoulutus on pelastettava
Virkamiestyöryhmä
perustetaan
Jyväskylän kaupunki esittää koulutuskuntayhtymälle
virkamiestyöryhmän perustamista Jyväskylän lukiotilanteen selvittämiseksi. Työryhmän
tehtäväksi määriteltiin ”lukiokoulutuksen resurssien selvittäminen suhteessa
muihin suuriin kaupunkeihin sekä lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmän
uudistamismahdollisuudet.” Lisäksi työryhmä laatii tammikuun 2017 loppuun
mennessä esityksen siitä, miten lukiokoulutuksen resurssit voidaan kohdentaa paremmin
opetukseen.
Työryhmän tehtävämäärittely on hieman epämääräinen, mutta
laadittavan esityksen sisältö osuu naulan kantaan. Lukiokoulutuksen ongelmissa
on kyse nimenomaan opetukseen käytettävästä rahasta (ja myös yksikköhinnan aivan
liian alhaisesta tasosta).
Sen sijaan vertailut muihin lukiojärjestäjiin ovat helposti
saatavissa Opetushallituksen tilastopalvelusta http://vos.uta.fi/rap/ - vertailu muihin ei
mairittele Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, kun tarkastellaan opetukseen
käytettyjä euromääriä.
Jyväskylän
lukiokoulutuksen tilanne ja tunnusluvut
Olennaisinta tässä tilanteessa on tarkastella niitä tunnuslukuja,
jotka liittyvät Jyväskylän lukiokoulutuksen talouden ja toiminnan kehitykseen sekä
lopputulokseen, joka häämöttää vuonna 2019.
Koulutuskuntayhtymässä on päätetty talouden
sopeuttamisohjelma vuosiksi 2017 - 2019, mikä tarkoittaa lukiokoulutuksen
osalta sitä, että vuonna 2019 lukioiden pitää tulla toimeen pelkällä
yksikköhinnalla. Kaikkiaan lukioiden pitäisi vähentää menoja yli 2 miljoonaa euroa, vaikka
lukiokoulutus on juuri jotenkuten selvinnyt valtion vuodesta 2013 alkaen
tekemistä yksikköhintaleikkauksista ja -jäädytyksistä (niiden vaikutus on ollut
n. 2 miljoonaa euroa). Kaikkiaan nämä, yhteensä yli 4 miljoonan leikkaukset tarkoittaisivat
vuonna 2019 lähes 25 %:n vähennystä vuoden 2012 rahoitustasoon.
Missään muussa lukiokoulutuksessa Suomessa ei olla tekemässä näin
massiivisia heikennyksiä lukioiden rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin.
Koulutuskuntayhtymässä taloussuunnittelussa tavoitteena on, että vuonna 2019 lukiot
maksavat pelkällä yksikköhinnalla (n. 5 700 e/opiskelija) opetuskulujen lisäksi seuraavat
opetuksen ulkopuoliset kulut:
- vuokrat (n. 1 000 e/opiskelija eli n. 2,5 miljoonaa euroa),
- siivous/vahtimestaripalvelut/opiskelijaruokailu (n. 600 e/opiskelija eli n. 1,5 miljoonaa euroa)
- lukiokoulutuksen osuus kuntayhtymän johdon ja kehittämisen kuluista (n. 400 e/opiskelija eli n. 1 miljoona euroa)
- muut henkilöstökulut, ei opettajat eikä rehtorit (n. 300 e/opiskelija eli n. 0,7 miljoonaa euroa)
- lukiokoulutuksen johto ja kehittäminen (n. 100 e/opiskelija eli n. 0,3 miljoonaa euroa) ja
- muut kulut (aineet ja tarvikkeet ym.: n. 100 e/opiskelija eli n. 0,3 miljoonaa euroa).
Yhteensä muuhun kuin opetukseen käytetään siis n. 2 500
e/opiskelija eli yli 6 miljoonaa euroa. Opetukseen jää n. 3 300 e/opiskelija
eli reilu 8 miljoonaa euroa. Tällä rahalla ei pystytä lukiokoulutusta
järjestämään millään järkevällä tavalla.
Vaikutus tarjottavaan kurssimäärään olisi järisyttävä. Vuosina 2010 - 2016
tarjottava kurssimäärä on jo vähentynyt 2800 kurssista 2100 kurssiin ja on
painumassa lähivuosina 1 600:aan, jopa alle - vähennys 2010 - 2019 olisi yli 40
%. Opiskelijoille vaadittavan 75 kurssin kokoaminen kolmessa vuodessa muuttuisi
mahdottomaksi (siinä on jo nyt ongelmia).
Suunniteltu talouden sopeuttaminen merkitsisi jopa 50
opiskelijan ryhmiä, massaluentoja, laajaa itsenäistä opiskelua ilman opetusta
ja ohjausta sekä kurssitarjonnan rajua vähentämistä edelleen.
20 suurimman lukiojärjestäjän opetukseen käyttämän
rahamäärän keskiarvo on n. 4 600 e/opiskelija, Jyväskylän
lukiokoulutuksessa n. 3800 - 4000 e/opiskelija, laskentatavasta riippuen. Jotta
Jyväskylän lukiokoulutus olisi keskiarvossa, se voisi käyttää muuhun kuin
opetukseen vain n. 1000 e/opiskelija (nyt käytetään 2 300 e/opiskelija). Ero
keskiarvoon on nyt n. 700 e/opiskelija eli n. 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuonna 2019 ero olisi nykytiedoilla varovasti arvioiden vähintään 1 000 e/opiskelija
eli n. 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Jotta Jyväskylän lukioiden opetukseen käyttämä raha olisi
maan isojen lukiojärjestäjien keskiarvon mukainen, tarvittaisiin tällä hetkellä
lisärahaa n. 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 lisärahoitustarve olisi
jo yli 3 miljoonaa euroa vuodessa.
Lukiokoulutuksen
johtamisjärjestelmä
Mielenkiintoinen on työryhmän tehtävämäärittelyn maininta
johtamisjärjestelmän uudistamismahdollisuuksista. Lukioissa on yhteensä viisi
rehtoria ja yksi apulaisrehtori. Lisäksi parille opettajalle on määrätty
hallinnollisia tehtäviä (ns. luottamusapulaisrehtorit), ja kouluilla toimivat
myös koulusihteerit. Rehtoreita/apulaisrehtoreita on yksi yli 400 opiskelijaa
kohti. Tämän lisäksi koko lukiokoulutuksella (n. 2600 opiskelijaa ja 150 työntekijää)
on johtaja, kehittämispäällikkö ja toimistosihteeri.
Lukiokoulutuksen hallinto ja johto ei ole pöhöttynyt. Silti
lukiokoulutuksessa on valmius vielä tästäkin keventää hallintoa. Löytyykö
muualta koulutuskuntayhtymästä hallinnon pienentämisen mahdollisuuksia, jotka
voisivat helpottaa myös lukiokoulutuksen tilannetta?
Mitä
nyt pitää tehdä?
Työryhmä on nyt paljon vartijana. Lukiokoulutuksen laadun
täydellinen romahtaminen pitää estää. Päätöksiä olisi tarvittu jo tänä vuonna,
mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tarvitaan seuraavat toimenpiteet:
1. Ensiksi koulutuskuntayhtymän sisällä on tarkasteltava (pienennettävä)
lukiokoulutuksen muuhun kuin opetukseen meneviä maksuja.
2. Toiseksi tarvitaan kaupungin lisärahoitus lukioille, koska
lukioiden muiden kuin opetuskulujen vähentämisellä ja siirtämisellä opetukseen
ei mitenkään voida saada kokoon riittävää rahasummaa niin, että lukio-opetuksen
taso olisi edes tyydyttävä.
Päätöksiä tarvitaan mahdollisimman pian.
Koulutuskuntayhtymässä ollaan vuodelle 2017 todennäköisesti toteuttamassa sellaisia
opetushenkilöstöön kohdistuvia toimia, jotka entisestään vähentävät tarjottavaa
opetusta.
Rikottua on vaikea korjata - parempi olisi olla rikkomatta.
Rikottua on vaikea korjata - parempi olisi olla rikkomatta.
lauantai 15. lokakuuta 2016
Meneekö lukioilla hyvin?
Matti Vesa Volanen ottaa
mielipidekirjoituksessaan Mikä lukioita oikein vaivaa Jyväskylässä? 15.10.2016 Keskisuomalaisessa kantaa ajankohtaiseen
lukiokysymykseen. Tosin hän tuntuu kirjoituksessaan lukiokoulutusta enemmän käsittelevän
ammatillisen koulutuksen kykyä vastata ajan haasteisiin - hienoa sinänsä, että
jossakin koulutusmuodossa leikkausten aiheuttamat ongelmat osataan hoitaa.
Lukiokoulutus sen sijaan Volasen sanoin on
”jämähtänyt savupiipputeollisuusajan sosiaalisia jakolinjoja korostavaan
koulutusajatteluun”. Onneksi Volanen ei itse sorru jakolinjojen rakenteluun ja
kuilujen kaivamiseen toisen asteen eri koulutusmuotojen välille. Volaselle
tekisi hyvää käydä tutustumassa käytännössä lukioiden toimintaan. Sillä ei
todellakaan ole Volasen mainitsemalla tavalla yhteyksiä
savupiipputeollisuusajan yhteiskuntaan.
Volanen viittaa jakolinjavihjauksineen koulutuksen järjestämistapaan koko toisella asteella. Tällä hetkellä duaalimalli
(ammatillinen ja lukiokoulutus sekä ammattikorkea ja yliopisto erikseen mutta
yhteistyössä) on toisella ja korkea-asteella suomalainen koulutuspoliittinen
linja. Se antaa peruskoulun ja toisen asteen päättäneille monipuoliset mahdollisuudet lähteä
rakentamaan pohjaa jatko-opinnoille ja työelämään.
Jyväskylän lukiokoulutuksesta Volanen
antaa kuvan, että hätää ei ole: ”Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioiden
valintamäärät liikkuvat suurten kaupunkien keskitasolla, yli ja alle, aineesta
riippuen.” Argumentointianalyysin termein tässä on kyse faktojen valikoinnista.
Olennaiset tosiasiat Volanen jättää nähtävästi
tarkoitushakuisesti mainitsematta. Volanen ”unohtaa” esim. sen, että tarjottava
kurssimäärä lukioissa on vähentynyt vuosina 2010-2016 2800 kurssista 2100
kurssiin ja on painumassa lähivuosina 1500:aan, jopa alle.
Silläkään ei liene Volasen mielestä merkitystä, että Opetushallituksen tilaston mukaan vuonna 2015 Jyväskylän
koulutuskuntayhtymä käytti kaikista Suomen 231 kunnallisesta lukiokoulutuksen
järjestäjästä kaikkein vähiten rahaa lukio-opetuksen järjestämiseen: opetukseen
käytetty rahasumma oli 3800 e/opiskelija (keskiarvo n. 7000 e/opiskelija).
Eikä sekään kai ole relevanttia, että nyt
koulutuskuntayhtymässä ollaan toteuttamassa lukiokoulutukseen yli 2 miljoonan
euron leikkausta, joka johtaa jopa 50 opiskelijan ryhmiin ja todennäköisesti
laajaan ”itsenäiseen” opiskeluun ilman opettajaa, opetusta ja ohjausta.
Opiskelijalle vaadittavan 75 kurssin kokonaisuuden kokoon saaminen tuottaa jo
nyt tuskaa, leikkauskuurin jälkeen tilanne on katastrofi.
Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuuden
kannalta on nyt tärkeintä tunnustaa avoimesti tosiasiat ja eri osapuolten
kesken etsiä ratkaisut, joiden pohjalta lukiokoulutus Jyväskylässä voi jatkua
edes tyydyttävällä tasolla. Jyväskylän kaupungilla on tässä keskeinen rooli,
koska välttämätöntä lisärahoitusta lukioille ei käytännössä mistään muualta voi
tulla.
(Julkaistu Keskisuomalaisessa 18.10.2016)
(Julkaistu Keskisuomalaisessa 18.10.2016)
perjantai 14. lokakuuta 2016
Jyväskylän lukioiden rahoitustilanne on kestämätön
Lukioiden
rahoitustilanne on Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä muuttumassa täysin
kestämättömäksi. Opetushallituksen tilaston mukaan jo vuonna 2015 Jyväskylän
koulutuskuntayhtymä käytti kaikista Suomen kunnallisista lukiokoulutuksen
järjestäjistä kaikkein vähiten rahaa lukio-opetuksen järjestämiseen: opetukseen
käytetty rahasumma oli 3800 e/opiskelija.
Muut isot
lukiojärjestäjät käyttivät vuonna 2015 rahaa opetukseen seuraavasti: Espoo
4813 e, Oulu 4736 e, Helsinki 4706 e, Kuopio 4700 e, Turku 4363 e, Tampere 4309
e, Vantaa 3995 e. Jos Jyväskylässä käytettäisiin opetukseen saman verran
rahaa kuin Vantaalla (n. 3800+200 e/opiskelija), käytössä olisi 0,5
miljoonaa euroa nykyistä enemmän vuodessa. Jos opetuksen rahoitus olisi Espoon
tai Oulun tasolla (n. 3800+1000 e/opiskelija), lisäraha olisi 2,5 miljoonaa
euroa vuodessa!
Nyt
nykytasosta, joka jo on kaikkein alin, ollaan lukioilta
koulutuskuntayhtymässä leikkaamassa vuosina 2017-19 n. 2 miljoonaa
euroa. Rahoitus vähenee n. 13 % ja opetukseen käytetty euromäärä tippuu n.
3200:aan. Missään muualla Suomessa ei ole tiedossa näin massiivisia
lukioleikkauksia, eli ero muihin kasvaisi rajusti lisää.
Jos leikkaus
toteutetaan, Jyväskylän lukiot toimisivat pelkällä valtionosuusrahoituksella. Jouduttaisiin
ehkä siirtymään sotien jälkeiseltä ajalta tuttuun vuorolukujärjestelmään. Opiskelu
tapahtuisi jopa 50 opiskelijan ryhmissä ja laajasti ilman opettajaa ja opetusta
(”itsenäisesti”). Lukio-opetuksen laatu Jyväskylässä romahtaisi.
Muut lukiokoulutuksen
järjestäjät sijoittavat lukioihin omaa rahaa keskimäärin 15 % koko
rahoituksesta, koska yksikköhinta ei riitä lukioiden toiminnan rahoittamiseen.
Jyväskylässä tämä keskimääräinen lisärahoitus tarkoittaisi reilua 2 miljoonaa
euroa vuodessa. Sen avulla lukiot pystyisivät toimimaan tyydyttävällä tasolla.
Jyväskylän
kaupunginjohtaja Timo Koivisto on todennut 13.10.2016, että lukioiden tilanne
otetaan esille kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Nyt
tarvitaan nopeasti konkreettisia päätöksiä Jyväskylän lukiokoulutuksen pelastamiseksi.
Ilman lisärahoitusta lukiot eivät selviä. Jyväskylän kaupunki voi halutessaan tukea
koulutuskuntayhtymän lukioita - se on kiinni poliittisesta tahdosta ja päätöksestä.
Lisäksi on pohdittava tarkkaan ja avoimesti vielä isompaa kysymystä: Miten lukiokoulutus Jyväskylässä on jatkossa tarkoituksenmukaista järjestää? Onko koulutuskuntayhtymällä edellytykset järjestää lukiokoulutusta, jos se ei kykene osoittamaan opetukseen riittävää rahoitusta? Jos todetaan, että edellytyksiä ei ole, niin järjestäjä olisi Jyväskylän kaupunki.
Lisäksi on pohdittava tarkkaan ja avoimesti vielä isompaa kysymystä: Miten lukiokoulutus Jyväskylässä on jatkossa tarkoituksenmukaista järjestää? Onko koulutuskuntayhtymällä edellytykset järjestää lukiokoulutusta, jos se ei kykene osoittamaan opetukseen riittävää rahoitusta? Jos todetaan, että edellytyksiä ei ole, niin järjestäjä olisi Jyväskylän kaupunki.
torstai 29. syyskuuta 2016
Lukiokoulutus kuilun partaalla
Lukiokoulutuksen tilanne Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on tukala. YT-neuvottelut, jotka koskevat koko koulutuskuntayhtymää, ovat alkaneet syksyllä 2016. Tavoitteena on kustannusten raju leikkaaminen ja henkilöstön vähentäminen. Joudutaanko Jyväskylässä siihen historialliseen tilanteeseen, että lukioista irtisanotaan opettajia? Siltä nyt näyttää.
Valtio leikkasi rankalla kädellä jo ennestään aivan liian alhaisia lukioiden yksikköhintoja 2014-2015, mikä Jyväskylässä tarkoitti n. 2 miljoonan euron eli yli 10 %:n vähennystä lukioiden rahoitukseen. Tästä valtion rokotuksesta lukiokoulutus selvisi jotenkuten. Nyt YT-neuvottelut merkitsevät uutta 2 miljoonan leikkausta, koska koulutuskuntayhtymä on päättänyt, että lukioiden pitää tulla toimeen pelkällä yksikköhinnalla vuonna 2019.
Tosin eipä koulutuskuntayhtymällä oikein ole vaihtoehtoja, koska rahoitus koko toimintaan tulee vain valtion yksikköhintoina ammatilliseen ja lukiokoulutukseen eikä ammatillisen puolen rahoja voi käyttää lukioiden hyväksi. Joka tapauksessa uudesta 2 miljoonan leikkauksesta lukiot eivät enää selviä. Tai selviävät, mutta sen jälkeen lukio-opiskelu on jotakin ihan muuta kuin muualla Suomessa: massaluentoja ylisuurissa ryhmissä ja laajamittaista "itsenäistä" opiskelua ilman opettajan ohjausta.
Tilanteeseen on reagoitu lukioissa usean vuoden ajan kehittämällä pedagogiikkaa ja toimintatapoja sekä vähentämällä opiskelijoille tarjottavien kurssien määrää ja suurentamalla ryhmäkokoja, mutta raja on tullut vastaan. Keskimääräinen ryhmäkoko on jo yli 40, ja kurssimäärä/opiskelija-suhdeluku on painumassa jopa 0,6:een (muissa lukioissa luku on yli 1). Tarjottavien kurssien määrä oli vuonna 2010 yli 2800, nyt se on n. 2100 ja vuoteen 2019 mennessä se uhkaa tippua n. 1600-1700:aan. Kurssimäärä vähentyisi vajaassa vuosikymmenessä 40%. Tältä pohjalta opiskelijat eivät pysty saamaan vaadittavia 75 kurssin opintoja järkevällä tavalla kolmessa vuodessa kokoon.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on saanut vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukiokoulutuksen järjestämisluvan, jonka perusteena ovat mm. taloudelliset edellytykset järjestää lukiokoulutusta. Onko koulutuskuntayhtymällä nämä taloudelliset edellytykset vielä olemassa? Ja laajemmin ajatellen: onko koulutuskuntayhtymä oikea järjestäjä lukiokoulutukselle, jonka yksikköhintataso on määritelty kunnallisten koulutuksenjärjestäjien rahoitusrakenteen pohjalta. Näyttää vahvasti siltä, että kuntayhtymä-järjestäjällä rahat eivät yksinkertaisesti riitä edes tyydyttävällä tasolla toteutettuun lukiokoulutukseen.
Jotakin on siis tehtävä, jotta lukiokoulutus Jyväskylässä ei vajoa totaalisesti suohon. Katseet kääntyvät sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymään että Jyväskylän kaupunkiin. Asiaa pitää selvittää avoimesti ja faktapohjaisesti. Tähän saakka koulutuskuntayhtymä on viestittänyt, että se pystyy hoitamaan lukiokoulutuksen, mutta tukevatko edellä olevat faktat enää tätä näkemystä? Kaupungin kanta lukioiden lisärahoittamiseen on ollut hyvin selkeä: apua ei tipu.
Kaupungin omat talousongelmat kyllä tiedetään, mutta nyt kyse on isommasta asiasta kuin ensi vuoden budjetin laatimisesta: jyväskyläläisten nuorten kouluttautumismahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Vaikea uskoa, että Jyväskylän kaupunki vain sivusta seuraisi lukioiden alasajoa. Kaupungin veronmaksajia ja lukiolaisten huoltajia varmasti myös kiinnostaa, millaista lukiokoulutusta heidän nuorilleen tarjotaan Jyväskylässä. Yksi vaihtoehto on siirtää lukiokoulutus takaisin Jyväskylän kaupungin järjestettäväksi.
(Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.10.2016)
Valtio leikkasi rankalla kädellä jo ennestään aivan liian alhaisia lukioiden yksikköhintoja 2014-2015, mikä Jyväskylässä tarkoitti n. 2 miljoonan euron eli yli 10 %:n vähennystä lukioiden rahoitukseen. Tästä valtion rokotuksesta lukiokoulutus selvisi jotenkuten. Nyt YT-neuvottelut merkitsevät uutta 2 miljoonan leikkausta, koska koulutuskuntayhtymä on päättänyt, että lukioiden pitää tulla toimeen pelkällä yksikköhinnalla vuonna 2019.
Tosin eipä koulutuskuntayhtymällä oikein ole vaihtoehtoja, koska rahoitus koko toimintaan tulee vain valtion yksikköhintoina ammatilliseen ja lukiokoulutukseen eikä ammatillisen puolen rahoja voi käyttää lukioiden hyväksi. Joka tapauksessa uudesta 2 miljoonan leikkauksesta lukiot eivät enää selviä. Tai selviävät, mutta sen jälkeen lukio-opiskelu on jotakin ihan muuta kuin muualla Suomessa: massaluentoja ylisuurissa ryhmissä ja laajamittaista "itsenäistä" opiskelua ilman opettajan ohjausta.
Tilanteeseen on reagoitu lukioissa usean vuoden ajan kehittämällä pedagogiikkaa ja toimintatapoja sekä vähentämällä opiskelijoille tarjottavien kurssien määrää ja suurentamalla ryhmäkokoja, mutta raja on tullut vastaan. Keskimääräinen ryhmäkoko on jo yli 40, ja kurssimäärä/opiskelija-suhdeluku on painumassa jopa 0,6:een (muissa lukioissa luku on yli 1). Tarjottavien kurssien määrä oli vuonna 2010 yli 2800, nyt se on n. 2100 ja vuoteen 2019 mennessä se uhkaa tippua n. 1600-1700:aan. Kurssimäärä vähentyisi vajaassa vuosikymmenessä 40%. Tältä pohjalta opiskelijat eivät pysty saamaan vaadittavia 75 kurssin opintoja järkevällä tavalla kolmessa vuodessa kokoon.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on saanut vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukiokoulutuksen järjestämisluvan, jonka perusteena ovat mm. taloudelliset edellytykset järjestää lukiokoulutusta. Onko koulutuskuntayhtymällä nämä taloudelliset edellytykset vielä olemassa? Ja laajemmin ajatellen: onko koulutuskuntayhtymä oikea järjestäjä lukiokoulutukselle, jonka yksikköhintataso on määritelty kunnallisten koulutuksenjärjestäjien rahoitusrakenteen pohjalta. Näyttää vahvasti siltä, että kuntayhtymä-järjestäjällä rahat eivät yksinkertaisesti riitä edes tyydyttävällä tasolla toteutettuun lukiokoulutukseen.
Jotakin on siis tehtävä, jotta lukiokoulutus Jyväskylässä ei vajoa totaalisesti suohon. Katseet kääntyvät sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymään että Jyväskylän kaupunkiin. Asiaa pitää selvittää avoimesti ja faktapohjaisesti. Tähän saakka koulutuskuntayhtymä on viestittänyt, että se pystyy hoitamaan lukiokoulutuksen, mutta tukevatko edellä olevat faktat enää tätä näkemystä? Kaupungin kanta lukioiden lisärahoittamiseen on ollut hyvin selkeä: apua ei tipu.
Kaupungin omat talousongelmat kyllä tiedetään, mutta nyt kyse on isommasta asiasta kuin ensi vuoden budjetin laatimisesta: jyväskyläläisten nuorten kouluttautumismahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Vaikea uskoa, että Jyväskylän kaupunki vain sivusta seuraisi lukioiden alasajoa. Kaupungin veronmaksajia ja lukiolaisten huoltajia varmasti myös kiinnostaa, millaista lukiokoulutusta heidän nuorilleen tarjotaan Jyväskylässä. Yksi vaihtoehto on siirtää lukiokoulutus takaisin Jyväskylän kaupungin järjestettäväksi.
(Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.10.2016)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)