Meneekö lukioilla hyvin?

Matti Vesa Volanen ottaa mielipidekirjoituksessaan Mikä lukioita oikein vaivaa Jyväskylässä? 15.10.2016 Keskisuomalaisessa kantaa ajankohtaiseen lukiokysymykseen. Tosin hän tuntuu kirjoituksessaan lukiokoulutusta enemmän käsittelevän ammatillisen koulutuksen kykyä vastata ajan haasteisiin - hienoa sinänsä, että jossakin koulutusmuodossa leikkausten aiheuttamat ongelmat osataan hoitaa.

Lukiokoulutus sen sijaan Volasen sanoin on ”jämähtänyt savupiipputeollisuusajan sosiaalisia jakolinjoja korostavaan koulutusajatteluun”. Onneksi Volanen ei itse sorru jakolinjojen rakenteluun ja kuilujen kaivamiseen toisen asteen eri koulutusmuotojen välille. Volaselle tekisi hyvää käydä tutustumassa käytännössä lukioiden toimintaan. Sillä ei todellakaan ole Volasen mainitsemalla tavalla yhteyksiä savupiipputeollisuusajan yhteiskuntaan.

Volanen viittaa jakolinjavihjauksineen koulutuksen järjestämistapaan koko toisella asteella. Tällä hetkellä duaalimalli (ammatillinen ja lukiokoulutus sekä ammattikorkea ja yliopisto erikseen mutta yhteistyössä) on toisella ja korkea-asteella suomalainen koulutuspoliittinen linja. Se antaa peruskoulun ja toisen asteen päättäneille monipuoliset mahdollisuudet lähteä rakentamaan pohjaa jatko-opinnoille ja työelämään.

Jyväskylän lukiokoulutuksesta Volanen antaa kuvan, että hätää ei ole: ”Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioiden valintamäärät liikkuvat suurten kaupunkien keskitasolla, yli ja alle, aineesta riippuen.” Argumentointianalyysin termein tässä on kyse faktojen valikoinnista.

Olennaiset tosiasiat Volanen jättää nähtävästi tarkoitushakuisesti mainitsematta. Volanen ”unohtaa” esim. sen, että tarjottava kurssimäärä lukioissa on vähentynyt vuosina 2010-2016 2800 kurssista 2100 kurssiin ja on painumassa lähivuosina 1500:aan, jopa alle.

Silläkään ei liene Volasen mielestä merkitystä, että Opetushallituksen tilaston mukaan vuonna 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä käytti kaikista Suomen 231 kunnallisesta lukiokoulutuksen järjestäjästä kaikkein vähiten rahaa lukio-opetuksen järjestämiseen: opetukseen käytetty rahasumma oli 3800 e/opiskelija (keskiarvo n. 7000 e/opiskelija).

Eikä sekään kai ole relevanttia, että nyt koulutuskuntayhtymässä ollaan toteuttamassa lukiokoulutukseen yli 2 miljoonan euron leikkausta, joka johtaa jopa 50 opiskelijan ryhmiin ja todennäköisesti laajaan ”itsenäiseen” opiskeluun ilman opettajaa, opetusta ja ohjausta. Opiskelijalle vaadittavan 75 kurssin kokonaisuuden kokoon saaminen tuottaa jo nyt tuskaa, leikkauskuurin jälkeen tilanne on katastrofi.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuuden kannalta on nyt tärkeintä tunnustaa avoimesti tosiasiat ja eri osapuolten kesken etsiä ratkaisut, joiden pohjalta lukiokoulutus Jyväskylässä voi jatkua edes tyydyttävällä tasolla. Jyväskylän kaupungilla on tässä keskeinen rooli, koska välttämätöntä lisärahoitusta lukioille ei käytännössä mistään muualta voi tulla.

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 18.10.2016)

Jyväskylän lukioiden rahoitustilanne on kestämätön

Lukioiden rahoitustilanne on Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä muuttumassa täysin kestämättömäksi. Opetushallituksen tilaston mukaan jo vuonna 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä käytti kaikista Suomen kunnallisista lukiokoulutuksen järjestäjistä kaikkein vähiten rahaa lukio-opetuksen järjestämiseen: opetukseen käytetty rahasumma oli 3800 e/opiskelija.

Muut isot lukiojärjestäjät käyttivät vuonna 2015 rahaa opetukseen seuraavasti: Espoo 4813 e, Oulu 4736 e, Helsinki 4706 e, Kuopio 4700 e, Turku 4363 e, Tampere 4309 e, Vantaa 3995 e. Jos Jyväskylässä käytettäisiin opetukseen saman verran rahaa kuin Vantaalla (n. 3800+200 e/opiskelija), käytössä olisi 0,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän vuodessa. Jos opetuksen rahoitus olisi Espoon tai Oulun tasolla (n. 3800+1000 e/opiskelija), lisäraha olisi 2,5 miljoonaa euroa vuodessa!

Nyt nykytasosta, joka jo on kaikkein alin, ollaan lukioilta koulutuskuntayhtymässä leikkaamassa vuosina 2017-19 n. 2 miljoonaa euroa. Rahoitus vähenee n. 13 % ja opetukseen käytetty euromäärä tippuu n. 3200:aan. Missään muualla Suomessa ei ole tiedossa näin massiivisia lukioleikkauksia, eli ero muihin kasvaisi rajusti lisää.

Jos leikkaus toteutetaan, Jyväskylän lukiot toimisivat pelkällä valtionosuusrahoituksella. Jouduttaisiin ehkä siirtymään sotien jälkeiseltä ajalta tuttuun vuorolukujärjestelmään. Opiskelu tapahtuisi jopa 50 opiskelijan ryhmissä ja laajasti ilman opettajaa ja opetusta (”itsenäisesti”). Lukio-opetuksen laatu Jyväskylässä romahtaisi.

Muut lukiokoulutuksen järjestäjät sijoittavat lukioihin omaa rahaa keskimäärin 15 % koko rahoituksesta, koska yksikköhinta ei riitä lukioiden toiminnan rahoittamiseen. Jyväskylässä tämä keskimääräinen lisärahoitus tarkoittaisi reilua 2 miljoonaa euroa vuodessa. Sen avulla lukiot pystyisivät toimimaan tyydyttävällä tasolla.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto on todennut 13.10.2016, että lukioiden tilanne otetaan esille kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Nyt tarvitaan nopeasti konkreettisia päätöksiä Jyväskylän lukiokoulutuksen pelastamiseksi. Ilman lisärahoitusta lukiot eivät selviä. Jyväskylän kaupunki voi halutessaan tukea koulutuskuntayhtymän lukioita - se on kiinni poliittisesta tahdosta ja päätöksestä.

Lisäksi on pohdittava tarkkaan ja avoimesti vielä isompaa kysymystä: Miten lukiokoulutus Jyväskylässä on jatkossa tarkoituksenmukaista järjestää? Onko koulutuskuntayhtymällä edellytykset järjestää lukiokoulutusta, jos se ei kykene osoittamaan opetukseen riittävää rahoitusta? Jos todetaan, että edellytyksiä ei ole, niin järjestäjä olisi Jyväskylän kaupunki.