Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus ei näytä hyvältä Keski-Suomen osalta. Aikuis- ja ammattikorkeapuolen supistukset ja irtisanomiset ovat jo todellisuutta. Nyt ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja aiotaan karsia rajusti.

Toteutuessaan esitetyt leikkaukset merkitsisivät Keski-Suomessakin opettajien irtisanomisia. Yhteiskunta- ja koulutustakuu alkaa ensi vuoden alusta - niiden toteutumista ammatillisen koulutuksen supistaminen ei todellakaan edistä. Supistamislaskelmat on tehty yhden ikäluokan perusteella, vaikka Suomessa on suuri joukko muitakin nuoria, joilla ei ole toisen asteen koulutuspaikkaa.

Lopulliset päätökset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikoista tehtäneen kesällä 2013. Nyt on aika vaikuttaa asiaan, työnantaja- ja työntekijäpuoli yhdessä ja samansuuntaisesti!

Haluaako Äänekoski lomauttajakaupungin maineen?

Äänekoski suunnittelee henkilöstön lomauttamista tämän vuoden aikana 1-2 viikoksi. Kaupunginhallitus tekee päätöksen asiasta maanantaina 8.10.

Lomautajakuntia on koko Suomessa tänä vuonna ollut tasan yksi, Salo, jossa Nokian lähtö aiheutti valtavat talousongelmat. Äänekosken tilanne ei ole hyvä, mutta Suomessa on kymmenittäin kuntia, joissa tilanne on vielä huonompi ja jotka eivät suunnittele lomautuksia. Vuoden 2011 ainut lomauttajakunta Juankoski on todennut julkisuudessa, että se ei enää lähde lomautuksiin, koska niistä ei ollut taloudellista hyötyä ja koska ne aiheuttivat merkittävästi ongelmia henkilöstölle ja palvelujen järjestämiselle.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lomautukset aiheuttavat vääjäämättömästi syrjäytymisen lisääntymistä. Tällä hetkellä nuorten syrjäytyminen on suurin yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja se aiheuttaa n. 0,3 miljardin euron kulut vuositasolla. Lisäksi tämä ongelma on viime vuosina koko ajan kasvanut. Voisi sanoa, että kaikki toimet, joilla kiihdytetään tätä kehitystä edelleen, ovat suorastaan edesvastuuttomia. Lomautus on ehdottomasti tällainen toimi.

Kaupunginhallituksen ja sen jälkeen kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen Äänekosken maine taatusti kasvaa. Mutta mihin suuntaan? Toivon, että positiiviseen suuntaan, mikä tarkoittaa sitä, että suunnitellut lomautukset perutaan.

Jyväskylän lukioverkkopäätös tehtiin vai tehtiinkö?

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen johtokunta päätti kokouksessaan 20.9.2012 äänestyksen jälkeen (7-6), että Jyväskylän tuleva lukioverkko muodostuu kahdesta n. 1200 opiskelijan lukiosta (toinen Harjulla ja toinen Viitaniemessä).

Lyseo siirtyy Harjulle, ja siihen sulautuu nykyinen Seppä (Lyseon kiinteistö palautuu kaupungille). Voionmaa siirtyy Viitaniemeen, jonne rakennetaan uudisrakennus. Yhdessä nykyisen Cygnaeus-lukion kanssa ne muodostavat yhden lukion, jonka nimi on vielä auki.

Tai näinhän sitä voisi luulla. Pieni tai iso mutta on se, että johtokunnan päätös ei ole linjassa kaupungin näkemyksen kanssa, jonka mukaan Lyseon täytyy säilyä n. 600 opiskelijan lukiona nykyisellä paikallaan. Sietääkö kaupunki sitä, että johtokunta päättää lukioverkosta vastoin sen ohjeistusta? Kaupunki käyttää joka tapauksessa koulutuskuntayhtymässä isännän oikeutta (konserniohjausta eli omistajaohjausta), koska sillä on yli 70 % äänivallasta.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää saada aikaan ratkaisu lukioverkosta. Sen jälkeen voitaisiin keskittyä varsinaiseen asiaan: lukiokoulutuksen pedagogiseen kehittämiseen. Nyt on puhuttu yli vuosi vain seinistä ja euroista. Pahin pelko lukioväellä on, että puheenaihe ei muutu seuraavankaan vuoden aikana.

Minne menet, Jyväskylän lukiokoulutus?

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on päättämässä Jyväskylän lukioverkosta 20.9. Päätösehdotuksen mukaan Jyväskylään muodostettaisiin kaksi 1200 opiskelijan lukiota.

Päätös lukioverkosta on tärkeää saada aikaan. Jos päätöstä edelleen siirretään, koko lukiokoulutuksen kehittäminen vaikeutuu huomattavasti. Lukiokoulutuksen johtokunnan tulee kuitenkin harkita päätöstä huolellisesti erityisesti siitä näkökulmasta, mikä on sopiva lukioyksikön koko mm. yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja ryhmäkokokehityksen kannalta. Suurlukioihin liittyy paljon ongelmia ja haasteita. Opiskelijatkin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa suurlukioita vastaan.

Päätöstä tehtäessä työyhteisömuutosten minimointi on tärkeää henkilöstön motivaation ja jaksamisen kannalta. Rajut muutokset Jyväskylän lukiokoulutuksessa ovat jatkuneet vuosikausia – nyt olisi tilannetta vihdoin rauhoitettava.

Lukioverkkoratkaisun taustalla ovat massiiviset rahoitusleikkaukset lähivuosina. Valtio vähentää lukiorahoitusta yli 10%, ja lisäksi kuntayhtymässä on tavoitteena ”0-tulos” eli lukioiden rahoitus pelkällä valtion rahoituksella. Kuitenkin lukioiden valtiolta saama raha on jo valmiiksi liian pieni, vain n. 6800 e/opiskelija (ammatillisessa koulutuksessa yli 10 000 e/opiskelija).

Muutamassa vuodessa leikataan pois noin neljännes nykyisestä lukioiden rahoitustasosta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta merkittävästi lukiokoulutuksen laatuun, ellei pystytä löytämään korvaavia rahoitusratkaisuja. Pelkkä entisestään pienenevä valtiolta tuleva yksikköhinta ei riitä (valtakunnallisesti ylläpitäjät käyttävät ”omaa rahaa” lukiokoulutukseen keskimäärin n. 10 % yli valtion rahan).

Kuntayhtymä voi käyttää lukioiden rahoitukseen jatkossa vain valtiolta saadun rahan – jos kuntayhtymä käyttää ammatilliseen koulutukseen saatua rahaa lukioihin, valtio voi periä rahat takaisin. Onko kuntayhtymä oikea paikka lukioille, jos se ei pysty rahoittamaan lukioiden toimintaa? Jyväskylän kaupunki suunnitteleekin rahoittavansa kuntayhtymän lukiokoulutusta, millä voi olla haitallisia vaikutuksia kaupungin itsensä ylläpitämien opetuspalvelujen rahoitukseen.

Jyväskylän lukioverkkoratkaisu on pahasti jumiutunut. Päätöstä on yritetty tehdä jo vuoden ajan kolmessa johtokunnan kokouksessa. Ongelman ydin on siinä, että päätöksentekoon on linkittynyt liian paljon eri elimiä ja organisaatioita sekä kuntayhtymän että kaupungin puolelta. Sopasta on tullut liian sakea. Onko nykyisessä toimintaympäristössä ylipäätään mahdollista kehittää päätöksentekoprosessia niin, että seuraava iso lukiopäätös saadaan tehtyä sujuvammin?

Lukiokoulutuksen henkilöstö ja koulutuksenjärjestäjä ovat samassa veneessä. Taloudelliset näkymät ovat karut mutta yhteistyössä haasteisiin pitää löytää ratkaisut, avoimesti eri vaihtoehtoja punniten.

Juha Paananen
puheenjohtaja, OAJ Keski-Suomi
luottamusmies, Jyväskylän lukiot/JUKO, OAJ

OAJ NYT -VAALILIITTEEN PJ-JUTTU

Hyvät OAJ Keski-Suomen jäsenet!

Tämä vuosi on Suomessa kunnallisvaalivuosi. Vaalipäivä on 28.10.2012. Tuolloin valitaan Suomen kuntiin uudet valtuustot, jotka toimivat vuodet 2013-2016. Koko Suomessa on tällä hetkellä 336 ja Keski-Suomessa 23 kuntaa. Mikä mahtaa olla Suomen ja Keski-Suomen kuntamäärä, kun seuraavia kuntavaaleja järjestetään vuonna 2016?

Kunnallisvaaleissa valittavat uudet valtuutetut ovat paljon vartijoina. He tekevät arvovalintoja ja päätöksiä kunnallisten palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Tässä suhteessa näkymät eivät ole kovin ruusuiset: tulevien vuosien massiivinen kuntien valtionrahoituksen leikkaus näkyy väistämättä palveluiden järjestämisessä. Valtionrahoituksessa tulisikin jossain määrin palata takaisin korvamerkintään, jotta tärkeiden palvelualojen, kuten kasvatuksen ja koulutuksen, resurssit pystytään tulevaisuudessa turvaamaan riittävällä tasolla.

Olennaista on nähdä eri palvelualojen pitkäkestoiset vaikutukset. Kunnallispoliittiset päätökset ovat ikävä kyllä olleet monesti lyhytnäköisiä, joskus jopa paniikkiratkaisuja, joiden todellisia vaikutuksia ei ole kyetty ottamaan riittävästi huomioon. Lähihistorian pelottava esimerkki on 90-luvun lama. Toivottavasti nyt ei toisteta tuolloin tehtyjä virheitä. Niiden korjaamiseen on kulunut ja kuluu valtavat summat rahaa.

Tilanne ei ole poliitikoillekaan helppo. Päätöksentekojärjestelmää ja toimintakulttuuria tulee kuitenkin pystyä kehittämään siten, että nähdään pitemmälle kuin seuraavaan budjettikauteen. Pitkän tähtäimen talous- ja muut vaikutukset täytyy huomioida käytännön toiminnassa eikä vain juhlapuheissa. Tutkimuksin on todettu, että esimerkiksi varhaiskasvatukseen sijoitettu rahamäärä palautuu kohteena olevien ihmisten elinkaaren aikana seitsenkertaisesti takaisin. Yksi syrjäytynyt maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle 1-2 miljoonaa euroa. Kun nämä vaikutukset otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä, on mahdollista luoda todellista vaurautta ja hyvinvointia yhteiskuntaan.

Keski-Suomessa, niin kuin koko Suomessa, nuorten syrjäytyminen on suuri ja kasvava ongelma. Koko Suomessa syrjäytymisestä aiheutuvat kulut ovat vuositasolla 0,3 miljardia euroa, ja summa on kasvamassa. Keski-Suomessakin kuntien on taloudellisesti kannattavaa sijoittaa rahaa syrjäytymisen ehkäisyyn – rahat saa moninkertaisesti takaisin. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva yhteiskunta- ja nuorisotakuu luo hyvän pohjan tälle sijoitustoiminnalle, vaikka voi kysyä, olisiko hyvää elämää mahdollista pohjustaa yhteiskunnan satsauksin ennen kuin lapsesta ja nuoresta on jo tullut aikuinen?

Huolestuttavaa on se, että Suomessa panostetaan kasvatukseen ja koulutukseen vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Lisäksi PISA-tutkimuksen huippumaissa kasvatukseen ja koulutukseen kohdennetaan lisää resursseja samalla, kun Suomessa resursseja leikataan. Onkohan Suomella varaa pudota osaamiskehityksen kelkasta?

OAJ teki keväällä 2012 laajan koulujen ja päiväkotien sisäilmaselvityksen. Sen mukaan 2/3 kouluista ja päiväkodeista kärsii sisäilmaongelmista. Määrä on todella hälyttävä. On selvää, että valtion on viivyttelemättä tultava mukaan rahoittamaan rakennusten korjauksia, jotta päiväkotilasten, oppilaiden ja henkilöstön laajamittaiset altistumiset ja sairastumiset voidaan välttää. Asian kuntoon saattaminen vaatii myös kuntien toimia: valtuustoilta on löydyttävä valmiutta korjausinvestointeihin. Muuten on valmistauduttava entistä suurempiin terveyspalvelujen menoihin.

Toivottavasti tulevissa kuntien ja kaupunkien valtuustoissa koulutuksen merkitys ymmärretään laajasti ja päätökset tehdään harkitusti, lasten ja nuorten tulevaisuutta ajatellen. Alkusyksyn aikana eri Keski-Suomen kunnissa OAJ:n paikallisyhdistykset järjestävät vaalitilaisuuksia. Ne ovat hyviä mahdollisuuksia kuulla ehdokkaiden ajatuksia oman kunnan ja sen palvelujen kehittämisestä. Näissä tilaisuuksissa voi myös kysellä ja keskustella. Sitten vain äänestämään sopivat ja pätevät henkilöt valtuustoihin.

Vaaliterveisin

Juha Paananen
puheenjohtaja, OAJ Keski-Suomi

Jyväskylän lukioverkkoratkaisu siirtyi syksyyn

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen johtokunta päätti kesäkuun 2012 kokouksessaan, että päätös lukioverkosta tehdään johtokunnan kokouksessa 20.9.2012. Näin siitä huolimatta, että toukokuussa johtokunta oli päättänyt äänin 7-5, että päätös tehdään kesäkuussa.

Asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi on hyvä ratkaisu, vaikka ratkaisu onkin venynyt jo pitkään (alun perin päätös piti tehdä lokakuussa 2011). Merkittävän koulupäätöksen tekeminen opetushenkilöstön kesäkeskeytyksen aikana ei edistä henkilökunnan sitoutumista uuteen toimintaympäristöön, jota lukioverkkoratkaisu merkitsee.

Kaiken kaikkiaan lukioverkkoratkaisun eteneminen (etenemättömyys) on osoittanut Jyväskylän lukiokoulutuksen hallintomallin haavoittuvuuden. Onko päätöksenteko hajaantunut liian monelle organisaatiolle ja tasolle? Ollaanko samassa tilanteessa taas, kun seuraavan kerran tulee tehtäväksi iso lukioita koskeva ratkaisu?

KANNANOTTO JYVÄSKYLÄN LUKIOKOULUTUKSEN VERKKORATKAISUUN

OAJ Keski-Suomi ja Jyväskylän opettajien ammattiyhdistys suhtautuvat kriittisesti Jyväskylän lukioverkkovaihtoehdoissa esillä oleviin suurlukioihin. Katsomme, että verkkoratkaisun keskeisinä perusteina tulee olla opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen, pedagogisen kehittämisen huomioiminen, yhteisöllisyyden toteutuminen sekä lukiokoulutuksen oman identiteetin ja imagon säilyminen. Taloudellisuutta ei voi kokonaan sivuuttaa, mutta se ei saa olla tärkein peruste.

Yli 1000 opiskelijan suurlukioista koko Suomessa on erittäin vähän kokemuksia eikä käytännössä lainkaan tutkimustietoa niiden toimivuudesta. Suunnitellut suurlukiot vaatisivat nykytilanteeseen verrattuna lisäresursointia opiskelijoiden tukeen ja ohjaukseen (esim. opinto-ohjauksen mitoituksen tulisi olla 1 opinto-ohjaaja enintään 200 opiskelijaa kohti – nykyisin ei olla tällä tasolla). Johtamisen osalta (rehtorit, apulais-/vararehtorit) resurssitarve pysyisi suurlukioratkaisussa vähintään samalla tasolla kuin nyt. Suurlukiossa yksittäinen opettaja tuntisi henkilökohtaisesti vain pienen osan koulun opiskelijoista, millä on suora vaikutus esim. koulun turvallisuuteen. Tarvittaisiinko suurlukioon kulunvalvontajärjestelmät ja vartijat, jotta turvallisuus voitaisiin taata? Myös opiskelijoiden syrjäytymisvaara, hukkuminen massaan, kasvaa, kun lukion koko suurenee.

Huomioitavaa on se, että suurlukiot johtaisivat ryhmäkokojen kasvamiseen, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastainen. Opetus- ja kulttuuriministeriön lukionkehittämistyöryhmän muistiossa vuodelta 2010 todetaan, että muistiossa ehdotettuja pedagogisia uudistuksia (esim. osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävien työtapojen käyttöönotto, oppiainetta laajempien kokonaisuuksien opiskelu, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opiskelussa) ei voi toteuttaa suurissa ryhmissä.

Lisäksi yhteisöllisyyttä tukevien, koko koulun yhteisten tilaisuuksien järjestäminen on yli 1000 opiskelijan suurlukioissa käytännössä mahdotonta (esim. ylioppilasjuhla). Lukiota on verrattu yhteisöllisyysasiassa n. 4000 opiskelijan ammattiopistoon, mutta tällainen vertailu johtaa harhaan, koska ammattiopistossa on 24 eri tutkintoa (keskimäärin selvästi alle 200 opiskelijaa / tutkinto!), joiden pohjalta muodostuvat omat yhteisönsä – lukiossa on yksi tutkinto ja yksi opiskelijayhteisö.

Jos tuleva lukioverkkoratkaisu kuitenkin sisältää suurlukion, niin se tulee suunnitella ja rakentaa alusta alkaen modernin lukiopedagogiikan ja yhteisöllisyyden periaatteiden pohjalta ja varmistaa riittävät resurssit opettamiseen, ohjaukseen ja tukeen sekä johtamiseen.

Tulevassa lukioverkkoratkaisussa tulee minimoida opiskelija- ja työyhteisöjen muutokset. Sekä opiskelijat että opetushenkilöstö ovat joutuneet opiskelemaan ja tekemään työtä suurten muutosten keskellä jo useiden vuosien ajan. Taustalla ovat kolmen kunnan yhdistyminen, lukioiden lakkauttamiset (Palokka, Vaajakoski, Korpilahti), uuden lukion perustaminen (Sepän lukio) ja lukiokoulutuksen siirto kaupungilta koulutuskuntayhtymälle. Nyt tehtävien päätösten lähtökohtana pitää olla se, että opetushenkilöstölle lopultakin annetaan mahdollisuus keskittyä varsinaiseen työhön, opettamiseen, sekä opiskelijoille opiskeluun.

Lukiokoulutuksella tulee olla verkkoratkaisun jälkeenkin oma selkeästi näkyvä identiteetti ja imago toisen asteen kokonaisuudessa. Tämä edellyttää mm. sitä, että verkkoratkaisussa on ainakin yhtenä osana fyysinen rakennuskokonaisuus, jossa on perinteisesti toiminut ja jatkossa toimii vain lukiokoulutus. Tämä ratkaisu ei millään tavoin estä yhteistyön kehittämistä ammatillisen toisen asteen kanssa, jota koulutuslainsäädäntökin edellyttää. Valtakunnalliset toisen asteen koulutuslinjaukset lähtevät ns. duaalimallista: lukiokoulutus on siinä yleissivistävä koulutusväylä, joka valmistaa opiskelijoita erityisesti korkeakouluopintoja varten.

Yhteisöllisen, opiskelijoiden ja opetushenkilöstön hyvinvoinnin turvaavan lukioverkkoratkaisun puolesta

Juha Paananen                                                    Jari Poikolainen
puheenjohtaja                                                      puheenjohtaja
OAJ:n Keski-Suomen alueyhdistys ry.              Jyväskylän opettajien ammattiyhdistys ry.

(3.2.2012)

Kuntakartta

Suomen Kuvalehti vuoti tänään julkisuuteen kuntakartan, jota on valmisteltu salassa kuntaministerin johdolla. Keski-Suomeen olisi sen mukaan tulossa viisi kuntaa keskuksina Jämsä, Jyväskylä, Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski.

Pohjoisen Keski-Suomen jako keskeltä pohjois-etelä-suunnassa näyttää aika mielivaltaiselta. Keuruu-Multia-kokonaisuuteen liitettäisiin Hämeestä Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat - vanhoja maakuntarajoja rikotaan kaikkien muidenkin maakuntien kuntakartoissa. Tarkoituksellistako? Onko tavoitteena poistaa hallinnosta maakuntataso niin, että jäljelle jäisi vain kunnat ja valtio? Ei kai taustalla vain ole poliittista peliä - keskustan etujahan vahva aluehallinto on edistänyt...