Oliko lukiovirkojen lakkauttaminen tarpeen?

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä käytiin yt-neuvottelut syksyllä 2016. Lukiokoulutuksen osalta tavoitteena oli 0,38 miljoonan euron kustannussäästöt vuonna 2017. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulutuskuntayhtymän hallitus päätti mm. lakkauttaa 20 lukion lehtorin virkaa 1.8.2017 lukien.

Samaan aikaan toisaalla eli Jyväskylän kaupungissa pohdittiin lukioiden rahoitustilannetta. Lopulta keväällä 2017 (27.3.) kaupunginvaltuusto päätti lukioiden lisärahoituksesta. Päätöksen mukaan kaupunki rahoittaa lukioita vuonna 2017 0,37 miljoonalla eurolla. Rahasumma kuulostaa tutulta - se on käytännössä sama summa, joka oli yt-neuvotteluissa lukiokoulutuksen kustannussäästötavoite vuodelle 2017.

Olisiko koulutuskuntayhtymän kannattanut pidättäytyä virkojen lakkauttamisesta, kun kuitenkin jo loppuvuonna 2016 kaupungin lisärahoitus lukioille alkoi näyttää todennäköiseltä? Varmasti olisi - itse asiassa olisi pitänyt ilman lisärahaakin olla lakkauttamatta virkoja.

Nyt ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Lukiokoulutus saa Jyväskylän kaupungilta käytännössä juuri sen summan, joka sen piti leikata menoistaan vuonna 2017. Tämähän tarkoittaa sitä, että päätöksiltä, joilla haettiin 0,38 miljoonan säästöjä, on taloudellisessakin mielessä pohja pois.

Kumoaako Jyväskylän koulutuskuntayhtymä nyt päätöksensä 20 lukion viran lakkauttamisesta? Tämä olisi kaikkien osapuolten kannalta järkevin ratkaisu. Samalla kuntayhtymä voisi hyväksyä 20 nykyisen lehtorin tekemät oikaisuvaatimukset tehtäviensä osa-aikaistamisesta. OAJ Keski-Suomi on vienyt virkojen lakkauttamisen hallinto-oikeuskäsittelyyn, joka voitaisiin perua, jos koulutuskuntayhtymä pyörtää turhaksi osoittautuneen päätöksensä.

Juha Paananen

Jyväskylän lukiokoulutuksen luottamusmies

Millainen lukiokoulutus Jyväskylään halutaan?

Jyväskylän kaupungin ja koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen selvitysryhmä on julkistanut työnsä tulokset. Selvitykseen sisältyy suositus Jyväskylän kaupungille: lukio-opetukselle tulisi harkita lisärahoitusta. Suositus on oikean suuntainen, mutta riittämätön.

Selvitysryhmän lisärahoitusesitys on mitoitettu niin, että säilytettäisiin vuoden 2016 rahoitustaso. Vaikea ymmärtää, miksi rahoitustaso kiinnitettäisiin vuoteen 2016, jolloin selvityksenkin mukaan tilanne Jyväskylän lukioissa oli Suomen heikoin. Tämäkö tilanne siis haluttaisiin säilyttää?

Jos käytettäisiin rahoituksen kiinnitysvuotena vuotta 2015, niin se tarkoittaisi noin 0,7 miljoonan euron lisäystä työryhmän suosituksiin: vuoden 2015 perusteella lisärahoituksen tulisi olla vuonna 2017 noin 1 Me (selvitysryhmän suositus 0,37 Me), vuonna noin 1,5 Me (0,82 Me) ja vuodesta 2019 eteenpäin vuosittain noin 2 Me (1,275 Me).

Mutta auttaisiko tämäkään? Karu totuus paljastuu mm. Opetushallituksen tilastoista: myös vuonna 2015 Jyväskylän lukioissa käytettiin rahaa opetukseen vähiten koko Suomessa.

Joka tapauksessa positiivinen asia on se, että lisärahoitusta nyt todennäköisesti ollaan antamassa lukioille. Lisäksi on päätettävä se, minkä tasoista lukiokoulutusta Jyväskylän kaupungin päättäjät kaupunkiinsa haluavat.