Jyväskylän lukioverkkopäätös tehtiin vai tehtiinkö?

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen johtokunta päätti kokouksessaan 20.9.2012 äänestyksen jälkeen (7-6), että Jyväskylän tuleva lukioverkko muodostuu kahdesta n. 1200 opiskelijan lukiosta (toinen Harjulla ja toinen Viitaniemessä).

Lyseo siirtyy Harjulle, ja siihen sulautuu nykyinen Seppä (Lyseon kiinteistö palautuu kaupungille). Voionmaa siirtyy Viitaniemeen, jonne rakennetaan uudisrakennus. Yhdessä nykyisen Cygnaeus-lukion kanssa ne muodostavat yhden lukion, jonka nimi on vielä auki.

Tai näinhän sitä voisi luulla. Pieni tai iso mutta on se, että johtokunnan päätös ei ole linjassa kaupungin näkemyksen kanssa, jonka mukaan Lyseon täytyy säilyä n. 600 opiskelijan lukiona nykyisellä paikallaan. Sietääkö kaupunki sitä, että johtokunta päättää lukioverkosta vastoin sen ohjeistusta? Kaupunki käyttää joka tapauksessa koulutuskuntayhtymässä isännän oikeutta (konserniohjausta eli omistajaohjausta), koska sillä on yli 70 % äänivallasta.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää saada aikaan ratkaisu lukioverkosta. Sen jälkeen voitaisiin keskittyä varsinaiseen asiaan: lukiokoulutuksen pedagogiseen kehittämiseen. Nyt on puhuttu yli vuosi vain seinistä ja euroista. Pahin pelko lukioväellä on, että puheenaihe ei muutu seuraavankaan vuoden aikana.

Minne menet, Jyväskylän lukiokoulutus?

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on päättämässä Jyväskylän lukioverkosta 20.9. Päätösehdotuksen mukaan Jyväskylään muodostettaisiin kaksi 1200 opiskelijan lukiota.

Päätös lukioverkosta on tärkeää saada aikaan. Jos päätöstä edelleen siirretään, koko lukiokoulutuksen kehittäminen vaikeutuu huomattavasti. Lukiokoulutuksen johtokunnan tulee kuitenkin harkita päätöstä huolellisesti erityisesti siitä näkökulmasta, mikä on sopiva lukioyksikön koko mm. yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja ryhmäkokokehityksen kannalta. Suurlukioihin liittyy paljon ongelmia ja haasteita. Opiskelijatkin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa suurlukioita vastaan.

Päätöstä tehtäessä työyhteisömuutosten minimointi on tärkeää henkilöstön motivaation ja jaksamisen kannalta. Rajut muutokset Jyväskylän lukiokoulutuksessa ovat jatkuneet vuosikausia – nyt olisi tilannetta vihdoin rauhoitettava.

Lukioverkkoratkaisun taustalla ovat massiiviset rahoitusleikkaukset lähivuosina. Valtio vähentää lukiorahoitusta yli 10%, ja lisäksi kuntayhtymässä on tavoitteena ”0-tulos” eli lukioiden rahoitus pelkällä valtion rahoituksella. Kuitenkin lukioiden valtiolta saama raha on jo valmiiksi liian pieni, vain n. 6800 e/opiskelija (ammatillisessa koulutuksessa yli 10 000 e/opiskelija).

Muutamassa vuodessa leikataan pois noin neljännes nykyisestä lukioiden rahoitustasosta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta merkittävästi lukiokoulutuksen laatuun, ellei pystytä löytämään korvaavia rahoitusratkaisuja. Pelkkä entisestään pienenevä valtiolta tuleva yksikköhinta ei riitä (valtakunnallisesti ylläpitäjät käyttävät ”omaa rahaa” lukiokoulutukseen keskimäärin n. 10 % yli valtion rahan).

Kuntayhtymä voi käyttää lukioiden rahoitukseen jatkossa vain valtiolta saadun rahan – jos kuntayhtymä käyttää ammatilliseen koulutukseen saatua rahaa lukioihin, valtio voi periä rahat takaisin. Onko kuntayhtymä oikea paikka lukioille, jos se ei pysty rahoittamaan lukioiden toimintaa? Jyväskylän kaupunki suunnitteleekin rahoittavansa kuntayhtymän lukiokoulutusta, millä voi olla haitallisia vaikutuksia kaupungin itsensä ylläpitämien opetuspalvelujen rahoitukseen.

Jyväskylän lukioverkkoratkaisu on pahasti jumiutunut. Päätöstä on yritetty tehdä jo vuoden ajan kolmessa johtokunnan kokouksessa. Ongelman ydin on siinä, että päätöksentekoon on linkittynyt liian paljon eri elimiä ja organisaatioita sekä kuntayhtymän että kaupungin puolelta. Sopasta on tullut liian sakea. Onko nykyisessä toimintaympäristössä ylipäätään mahdollista kehittää päätöksentekoprosessia niin, että seuraava iso lukiopäätös saadaan tehtyä sujuvammin?

Lukiokoulutuksen henkilöstö ja koulutuksenjärjestäjä ovat samassa veneessä. Taloudelliset näkymät ovat karut mutta yhteistyössä haasteisiin pitää löytää ratkaisut, avoimesti eri vaihtoehtoja punniten.

Juha Paananen
puheenjohtaja, OAJ Keski-Suomi
luottamusmies, Jyväskylän lukiot/JUKO, OAJ

OAJ NYT -VAALILIITTEEN PJ-JUTTU

Hyvät OAJ Keski-Suomen jäsenet!

Tämä vuosi on Suomessa kunnallisvaalivuosi. Vaalipäivä on 28.10.2012. Tuolloin valitaan Suomen kuntiin uudet valtuustot, jotka toimivat vuodet 2013-2016. Koko Suomessa on tällä hetkellä 336 ja Keski-Suomessa 23 kuntaa. Mikä mahtaa olla Suomen ja Keski-Suomen kuntamäärä, kun seuraavia kuntavaaleja järjestetään vuonna 2016?

Kunnallisvaaleissa valittavat uudet valtuutetut ovat paljon vartijoina. He tekevät arvovalintoja ja päätöksiä kunnallisten palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Tässä suhteessa näkymät eivät ole kovin ruusuiset: tulevien vuosien massiivinen kuntien valtionrahoituksen leikkaus näkyy väistämättä palveluiden järjestämisessä. Valtionrahoituksessa tulisikin jossain määrin palata takaisin korvamerkintään, jotta tärkeiden palvelualojen, kuten kasvatuksen ja koulutuksen, resurssit pystytään tulevaisuudessa turvaamaan riittävällä tasolla.

Olennaista on nähdä eri palvelualojen pitkäkestoiset vaikutukset. Kunnallispoliittiset päätökset ovat ikävä kyllä olleet monesti lyhytnäköisiä, joskus jopa paniikkiratkaisuja, joiden todellisia vaikutuksia ei ole kyetty ottamaan riittävästi huomioon. Lähihistorian pelottava esimerkki on 90-luvun lama. Toivottavasti nyt ei toisteta tuolloin tehtyjä virheitä. Niiden korjaamiseen on kulunut ja kuluu valtavat summat rahaa.

Tilanne ei ole poliitikoillekaan helppo. Päätöksentekojärjestelmää ja toimintakulttuuria tulee kuitenkin pystyä kehittämään siten, että nähdään pitemmälle kuin seuraavaan budjettikauteen. Pitkän tähtäimen talous- ja muut vaikutukset täytyy huomioida käytännön toiminnassa eikä vain juhlapuheissa. Tutkimuksin on todettu, että esimerkiksi varhaiskasvatukseen sijoitettu rahamäärä palautuu kohteena olevien ihmisten elinkaaren aikana seitsenkertaisesti takaisin. Yksi syrjäytynyt maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle 1-2 miljoonaa euroa. Kun nämä vaikutukset otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä, on mahdollista luoda todellista vaurautta ja hyvinvointia yhteiskuntaan.

Keski-Suomessa, niin kuin koko Suomessa, nuorten syrjäytyminen on suuri ja kasvava ongelma. Koko Suomessa syrjäytymisestä aiheutuvat kulut ovat vuositasolla 0,3 miljardia euroa, ja summa on kasvamassa. Keski-Suomessakin kuntien on taloudellisesti kannattavaa sijoittaa rahaa syrjäytymisen ehkäisyyn – rahat saa moninkertaisesti takaisin. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva yhteiskunta- ja nuorisotakuu luo hyvän pohjan tälle sijoitustoiminnalle, vaikka voi kysyä, olisiko hyvää elämää mahdollista pohjustaa yhteiskunnan satsauksin ennen kuin lapsesta ja nuoresta on jo tullut aikuinen?

Huolestuttavaa on se, että Suomessa panostetaan kasvatukseen ja koulutukseen vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Lisäksi PISA-tutkimuksen huippumaissa kasvatukseen ja koulutukseen kohdennetaan lisää resursseja samalla, kun Suomessa resursseja leikataan. Onkohan Suomella varaa pudota osaamiskehityksen kelkasta?

OAJ teki keväällä 2012 laajan koulujen ja päiväkotien sisäilmaselvityksen. Sen mukaan 2/3 kouluista ja päiväkodeista kärsii sisäilmaongelmista. Määrä on todella hälyttävä. On selvää, että valtion on viivyttelemättä tultava mukaan rahoittamaan rakennusten korjauksia, jotta päiväkotilasten, oppilaiden ja henkilöstön laajamittaiset altistumiset ja sairastumiset voidaan välttää. Asian kuntoon saattaminen vaatii myös kuntien toimia: valtuustoilta on löydyttävä valmiutta korjausinvestointeihin. Muuten on valmistauduttava entistä suurempiin terveyspalvelujen menoihin.

Toivottavasti tulevissa kuntien ja kaupunkien valtuustoissa koulutuksen merkitys ymmärretään laajasti ja päätökset tehdään harkitusti, lasten ja nuorten tulevaisuutta ajatellen. Alkusyksyn aikana eri Keski-Suomen kunnissa OAJ:n paikallisyhdistykset järjestävät vaalitilaisuuksia. Ne ovat hyviä mahdollisuuksia kuulla ehdokkaiden ajatuksia oman kunnan ja sen palvelujen kehittämisestä. Näissä tilaisuuksissa voi myös kysellä ja keskustella. Sitten vain äänestämään sopivat ja pätevät henkilöt valtuustoihin.

Vaaliterveisin

Juha Paananen
puheenjohtaja, OAJ Keski-Suomi