Jyväskylän lukioverkkopäätös tehtiin vai tehtiinkö?

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen johtokunta päätti kokouksessaan 20.9.2012 äänestyksen jälkeen (7-6), että Jyväskylän tuleva lukioverkko muodostuu kahdesta n. 1200 opiskelijan lukiosta (toinen Harjulla ja toinen Viitaniemessä).

Lyseo siirtyy Harjulle, ja siihen sulautuu nykyinen Seppä (Lyseon kiinteistö palautuu kaupungille). Voionmaa siirtyy Viitaniemeen, jonne rakennetaan uudisrakennus. Yhdessä nykyisen Cygnaeus-lukion kanssa ne muodostavat yhden lukion, jonka nimi on vielä auki.

Tai näinhän sitä voisi luulla. Pieni tai iso mutta on se, että johtokunnan päätös ei ole linjassa kaupungin näkemyksen kanssa, jonka mukaan Lyseon täytyy säilyä n. 600 opiskelijan lukiona nykyisellä paikallaan. Sietääkö kaupunki sitä, että johtokunta päättää lukioverkosta vastoin sen ohjeistusta? Kaupunki käyttää joka tapauksessa koulutuskuntayhtymässä isännän oikeutta (konserniohjausta eli omistajaohjausta), koska sillä on yli 70 % äänivallasta.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää saada aikaan ratkaisu lukioverkosta. Sen jälkeen voitaisiin keskittyä varsinaiseen asiaan: lukiokoulutuksen pedagogiseen kehittämiseen. Nyt on puhuttu yli vuosi vain seinistä ja euroista. Pahin pelko lukioväellä on, että puheenaihe ei muutu seuraavankaan vuoden aikana.