OAJ:n valtuustovaalit 2014

Tänä keväänä järjestetään OAJ:n valtuustovaalit, joissa valitaan OAJ:n valtuusto toimikaudeksi 2014-2018. Valtuusto on OAJ:n ylin päättävä elin.

Olen ehdolla OAJ:n valtuustovaaleissa, koska kasvatuksen ja koulutuksen puolustajia tarvitaan tällä hetkellä kaikilla vaikuttamisen tasoilla. Valtakunnan ylimmillä päätöksentekotasoilla ei nykyään ikävä kyllä ymmärretä kasvatuksen ja koulutuksen todellista merkitystä yhteiskunnalle. Suomi on vauraampi kuin koskaan ennen, ja samalla leikataan kasvatuksen ja koulutuksen resursseista enemmän kuin ikinä koko itsenäisyytemme aikana. Näin aiheutetaan Suomelle tulevaisuudessa valtavat ja kestämättömät lisäkustannukset. Pelkästään yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa!

Tästä huolimatta apatiaan ei voi vaipua.

Kokemuksesta voin sanoa, että OAJ:n valtuustossa ja toimielimissä voi todellisuudessa vaikuttaa valtakunnallisiin koulutuspoliittisiin päätöksiin ja niiden valmisteluun. Olen ollut vuodesta 2010 lähtien jäsenenä OAJ:n koulutuspoliittisessa toimikunnassa, jossa on valmisteltu lausunnot kaikkiin keskeisiin kasvatusta ja koulutusta koskeviin päätöksiin. Näissä päätöksissä on OAJ:n kädenjälki yleensä selvästi näkynyt, esimerkkeinä viime ajoilta vaikkapa koulujen työrauhaa ja osallisuutta koskevan lainsäädännön uudistaminen ja lukion tuntijakoesitys. OAJ:n näkemyksillä on päätöksiä valmisteltaessa painoarvoa.

Vielä kun saataisiin poliittiset päättäjät kaikilla tasoilla oivaltamaan, että leikkaamalla kasvatuksesta ja koulutuksesta leikataan samalla koko Suomelta tulevaisuus, niin tunnelin päässä näkyisi ehkä valoa. Omalta osaltani olen OAJ Keski-Suomen puheenjohtajana tätä asiaa vääntänyt rautalangasta lukuisissa keskusteluissa ja tilaisuuksissa keskisuomalaisten kasvatus- ja koulutusalan päättäjien ja virkamiesten kanssa. Samasta asenteiden muokkaamisesta valtakunnallisen OAJ:nkin toiminnassa on kyse.

Toivon, että opettajat äänestävät aktiivisesti OAJ:n valtuustovaaleissa. OAJ on yksi merkittävimmistä foorumeista, jonka kautta kasvatuksen ja koulutuksen asioita voidaan viedä eteenpäin.

Minne menet, lukio?

Lukion tuntijakotyöryhmän esitys uudeksi lukion tuntijaoksi tuli julki viime vuoden joulukuussa. Esitys herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Tuntijakomalleja on kolme (A, B ja C), joista A- ja B-mallissa valinnaisuus vietäisiin hyvin pitkälle ja C-mallissa valinnaisuutta lisättäisiin maltillisesti (vähän). Reaaliaineet jaettaisiin koreihin, joista opiskelija voisi valita aineita ja kursseja.

Mikä näistä malleista tulee lopulta lukion tuntijaoksi, vai kaikkiko? Vai ei mikään? Esitys on sen verran sekava, että koko uudistuksen vesittymisen vaara on suuri. Vaalitkin ovat lähellä.

Perusaineina pakollisia olisivat äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet. Lisäksi pakollisesti opiskeltaisiin lukiolaissa mainitut uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto ja liikunta. Yhdessä tuntijakomallissa tosin pakollisia aineita olisi enemmän, suunnilleen saman verran kuin nyt. Jos valinnaisuutta haluttaisiin radikaalisti lisätä, onko hyvä lähtökohta se, että laki määrää pakolliset aineet?

Lukio on yleissivistävä koulutusmuoto. Paljon on viime aikoina keskusteltu siitä, mitä yleissivistys oikeastaan on ja miten se on muuttunut. Ennallaan tässä maailmassa ei pysy mikään, ei yleissivistyskään. Lukion kannalta olennaista on se, miten ja kuka määrittelee lukion yleissivistävyyden. Jos lukio-opintojen valinnaisuutta lisättäisiin huomattavasti, yleissivistyksen määrittelisi kukin opiskelija itse. He päättäisivät opiskelijakohtaisesti sen, kuuluuko lukion antamaan yleissivistykseen esim. nykyisyyden historiallisten juurien, yhteiskunnan toimintamekanismien tai luonnon ekologisten lainalaisuuksien ymmärtäminen.

Lukion valtakunnallisesta kehittämisestä pitää olla huolissaan. Vuoden 2010 lukionkehittämistyöryhmän muistio olisi antanut hyvän pohjan lukion uudistamiseen. Sen jälkeen asia pitkistyi ja sitkistyi. Samalla lukiokoulutuksen ennestään liian alhaisella tasolla ollutta rahoitusta leikattiin rajusti, ja leikkaukset jatkuvat vielä ensi vuonnakin. Nyt on lopulta olemassa uuden lukion tuntijakoesitys, tai useita esityksiä. Miten käy tulevaisuudessa lukioiden?