Jyväskylän lukioiden rahoitustilanne on kestämätön

Lukioiden rahoitustilanne on Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä muuttumassa täysin kestämättömäksi. Opetushallituksen tilaston mukaan jo vuonna 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä käytti kaikista Suomen kunnallisista lukiokoulutuksen järjestäjistä kaikkein vähiten rahaa lukio-opetuksen järjestämiseen: opetukseen käytetty rahasumma oli 3800 e/opiskelija.

Muut isot lukiojärjestäjät käyttivät vuonna 2015 rahaa opetukseen seuraavasti: Espoo 4813 e, Oulu 4736 e, Helsinki 4706 e, Kuopio 4700 e, Turku 4363 e, Tampere 4309 e, Vantaa 3995 e. Jos Jyväskylässä käytettäisiin opetukseen saman verran rahaa kuin Vantaalla (n. 3800+200 e/opiskelija), käytössä olisi 0,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän vuodessa. Jos opetuksen rahoitus olisi Espoon tai Oulun tasolla (n. 3800+1000 e/opiskelija), lisäraha olisi 2,5 miljoonaa euroa vuodessa!

Nyt nykytasosta, joka jo on kaikkein alin, ollaan lukioilta koulutuskuntayhtymässä leikkaamassa vuosina 2017-19 n. 2 miljoonaa euroa. Rahoitus vähenee n. 13 % ja opetukseen käytetty euromäärä tippuu n. 3200:aan. Missään muualla Suomessa ei ole tiedossa näin massiivisia lukioleikkauksia, eli ero muihin kasvaisi rajusti lisää.

Jos leikkaus toteutetaan, Jyväskylän lukiot toimisivat pelkällä valtionosuusrahoituksella. Jouduttaisiin ehkä siirtymään sotien jälkeiseltä ajalta tuttuun vuorolukujärjestelmään. Opiskelu tapahtuisi jopa 50 opiskelijan ryhmissä ja laajasti ilman opettajaa ja opetusta (”itsenäisesti”). Lukio-opetuksen laatu Jyväskylässä romahtaisi.

Muut lukiokoulutuksen järjestäjät sijoittavat lukioihin omaa rahaa keskimäärin 15 % koko rahoituksesta, koska yksikköhinta ei riitä lukioiden toiminnan rahoittamiseen. Jyväskylässä tämä keskimääräinen lisärahoitus tarkoittaisi reilua 2 miljoonaa euroa vuodessa. Sen avulla lukiot pystyisivät toimimaan tyydyttävällä tasolla.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto on todennut 13.10.2016, että lukioiden tilanne otetaan esille kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Nyt tarvitaan nopeasti konkreettisia päätöksiä Jyväskylän lukiokoulutuksen pelastamiseksi. Ilman lisärahoitusta lukiot eivät selviä. Jyväskylän kaupunki voi halutessaan tukea koulutuskuntayhtymän lukioita - se on kiinni poliittisesta tahdosta ja päätöksestä.

Lisäksi on pohdittava tarkkaan ja avoimesti vielä isompaa kysymystä: Miten lukiokoulutus Jyväskylässä on jatkossa tarkoituksenmukaista järjestää? Onko koulutuskuntayhtymällä edellytykset järjestää lukiokoulutusta, jos se ei kykene osoittamaan opetukseen riittävää rahoitusta? Jos todetaan, että edellytyksiä ei ole, niin järjestäjä olisi Jyväskylän kaupunki.