tiistai 8. marraskuuta 2016

Jyväskylän lukiokoulutus on pelastettava

Virkamiestyöryhmä perustetaan

Jyväskylän kaupunki esittää koulutuskuntayhtymälle virkamiestyöryhmän perustamista Jyväskylän lukiotilanteen selvittämiseksi. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin ”lukiokoulutuksen resurssien selvittäminen suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin sekä lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmän uudistamismahdollisuudet.” Lisäksi työryhmä laatii tammikuun 2017 loppuun mennessä esityksen siitä, miten lukiokoulutuksen resurssit voidaan kohdentaa paremmin opetukseen.

Työryhmän tehtävämäärittely on hieman epämääräinen, mutta laadittavan esityksen sisältö osuu naulan kantaan. Lukiokoulutuksen ongelmissa on kyse nimenomaan opetukseen käytettävästä rahasta (ja myös yksikköhinnan aivan liian alhaisesta tasosta).

Sen sijaan vertailut muihin lukiojärjestäjiin ovat helposti saatavissa Opetushallituksen tilastopalvelusta http://vos.uta.fi/rap/ - vertailu muihin ei mairittele Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, kun tarkastellaan opetukseen käytettyjä euromääriä.

Jyväskylän lukiokoulutuksen tilanne ja tunnusluvut

Olennaisinta tässä tilanteessa on tarkastella niitä tunnuslukuja, jotka liittyvät Jyväskylän lukiokoulutuksen talouden ja toiminnan kehitykseen sekä lopputulokseen, joka häämöttää vuonna 2019.

Koulutuskuntayhtymässä on päätetty talouden sopeuttamisohjelma vuosiksi 2017 - 2019, mikä tarkoittaa lukiokoulutuksen osalta sitä, että vuonna 2019 lukioiden pitää tulla toimeen pelkällä yksikköhinnalla. Kaikkiaan lukioiden pitäisi vähentää menoja yli 2 miljoonaa euroa, vaikka lukiokoulutus on juuri jotenkuten selvinnyt valtion vuodesta 2013 alkaen tekemistä yksikköhintaleikkauksista ja -jäädytyksistä (niiden vaikutus on ollut n. 2 miljoonaa euroa). Kaikkiaan nämä, yhteensä yli 4 miljoonan leikkaukset tarkoittaisivat vuonna 2019 lähes 25 %:n vähennystä vuoden 2012 rahoitustasoon.

Missään muussa lukiokoulutuksessa Suomessa ei olla tekemässä näin massiivisia heikennyksiä lukioiden rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin.

Koulutuskuntayhtymässä taloussuunnittelussa tavoitteena on, että vuonna 2019 lukiot maksavat pelkällä yksikköhinnalla (n. 5 700 e/opiskelija) opetuskulujen lisäksi seuraavat opetuksen ulkopuoliset kulut:
  • vuokrat (n. 1 000 e/opiskelija eli n. 2,5 miljoonaa euroa),
  • siivous/vahtimestaripalvelut/opiskelijaruokailu (n. 600 e/opiskelija eli n. 1,5 miljoonaa euroa)
  • lukiokoulutuksen osuus kuntayhtymän johdon ja kehittämisen kuluista (n. 400 e/opiskelija eli n. 1 miljoona euroa)
  • muut henkilöstökulut, ei opettajat eikä rehtorit (n. 300 e/opiskelija eli n. 0,7 miljoonaa euroa)
  • lukiokoulutuksen johto ja kehittäminen (n. 100 e/opiskelija eli n. 0,3 miljoonaa euroa) ja
  • muut kulut (aineet ja tarvikkeet ym.: n. 100 e/opiskelija eli n. 0,3 miljoonaa euroa).
Yhteensä muuhun kuin opetukseen käytetään siis n. 2 500 e/opiskelija eli yli 6 miljoonaa euroa. Opetukseen jää n. 3 300 e/opiskelija eli reilu 8 miljoonaa euroa. Tällä rahalla ei pystytä lukiokoulutusta järjestämään millään järkevällä tavalla.

Vaikutus tarjottavaan kurssimäärään olisi järisyttävä. Vuosina 2010 - 2016 tarjottava kurssimäärä on jo vähentynyt 2800 kurssista 2100 kurssiin ja on painumassa lähivuosina 1 600:aan, jopa alle - vähennys 2010 - 2019 olisi yli 40 %. Opiskelijoille vaadittavan 75 kurssin kokoaminen kolmessa vuodessa muuttuisi mahdottomaksi (siinä on jo nyt ongelmia).

Suunniteltu talouden sopeuttaminen merkitsisi jopa 50 opiskelijan ryhmiä, massaluentoja, laajaa itsenäistä opiskelua ilman opetusta ja ohjausta sekä kurssitarjonnan rajua vähentämistä edelleen.

20 suurimman lukiojärjestäjän opetukseen käyttämän rahamäärän keskiarvo on n. 4 600 e/opiskelija, Jyväskylän lukiokoulutuksessa n. 3800 - 4000 e/opiskelija, laskentatavasta riippuen. Jotta Jyväskylän lukiokoulutus olisi keskiarvossa, se voisi käyttää muuhun kuin opetukseen vain n. 1000 e/opiskelija (nyt käytetään 2 300 e/opiskelija). Ero keskiarvoon on nyt n. 700 e/opiskelija eli n. 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 ero olisi nykytiedoilla varovasti arvioiden vähintään 1 000 e/opiskelija eli n. 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Jotta Jyväskylän lukioiden opetukseen käyttämä raha olisi maan isojen lukiojärjestäjien keskiarvon mukainen, tarvittaisiin tällä hetkellä lisärahaa n. 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 lisärahoitustarve olisi jo yli 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmä

Mielenkiintoinen on työryhmän tehtävämäärittelyn maininta johtamisjärjestelmän uudistamismahdollisuuksista. Lukioissa on yhteensä viisi rehtoria ja yksi apulaisrehtori. Lisäksi parille opettajalle on määrätty hallinnollisia tehtäviä (ns. luottamusapulaisrehtorit), ja kouluilla toimivat myös koulusihteerit. Rehtoreita/apulaisrehtoreita on yksi yli 400 opiskelijaa kohti. Tämän lisäksi koko lukiokoulutuksella (n. 2600 opiskelijaa ja 150 työntekijää) on johtaja, kehittämispäällikkö ja toimistosihteeri.

Lukiokoulutuksen hallinto ja johto ei ole pöhöttynyt. Silti lukiokoulutuksessa on valmius vielä tästäkin keventää hallintoa. Löytyykö muualta koulutuskuntayhtymästä hallinnon pienentämisen mahdollisuuksia, jotka voisivat helpottaa myös lukiokoulutuksen tilannetta?

Mitä nyt pitää tehdä?

Työryhmä on nyt paljon vartijana. Lukiokoulutuksen laadun täydellinen romahtaminen pitää estää. Päätöksiä olisi tarvittu jo tänä vuonna, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tarvitaan seuraavat toimenpiteet:

1. Ensiksi koulutuskuntayhtymän sisällä on tarkasteltava (pienennettävä) lukiokoulutuksen muuhun kuin opetukseen meneviä maksuja.
2. Toiseksi tarvitaan kaupungin lisärahoitus lukioille, koska lukioiden muiden kuin opetuskulujen vähentämisellä ja siirtämisellä opetukseen ei mitenkään voida saada kokoon riittävää rahasummaa niin, että lukio-opetuksen taso olisi edes tyydyttävä.

Päätöksiä tarvitaan mahdollisimman pian. Koulutuskuntayhtymässä ollaan vuodelle 2017 todennäköisesti toteuttamassa sellaisia opetushenkilöstöön kohdistuvia toimia, jotka entisestään vähentävät tarjottavaa opetusta.

Rikottua on vaikea korjata - parempi olisi olla rikkomatta.

1 kommentti:

  1. Tässä ja linkatussa OPH:n tilastossa on jo kaikki se tieto, mitä virkamiestyöryhmä tarvitsee, pystyäkseen toteamaan, että lukion rahoitus Jyväskylässä ei ole riittävä. Kuten Juha Paananen toteaa, JKKY:n keskushallinnon kulurakenne on syytä purkaa, mikä on myös ammattiopiskelijoiden ja aikuisopiston kannalta tärkeää. Siihen liittyy myös esimerkiksi viestintäpalvelut, jotka kenties jalkautettuna pienempiin yksiköihin voisivat tulla paitsi halvemmiksi myös viestinnällisesti tehokkaammiksi opiskelijoiden, vanhempien ja opettajien näkökulmasta. Nyt viestinnän näkökulma on lähinnä konsernin kuviteltu brändi.

    Mutta syytä on rehellisesti tunnustaa, että vuokria ei voi alentaa riittävästi eikä hallitoa purkaa niin paljon, että se pelastaisi Jyväskylän lukiokolutuksen vajoamasta tasolle, joka ei vastaa nuorten tarpeisiin.
    Opettajien työsuhdeturvaan ja palkan mittaviin alennuksiin ei enää pystytä vaikuttamaan, mutta se on vain nykytodellisuutta. Nuorten kurssimäärät ja opiskelijaryhmien koot ovat tulevaisuutta. Toivottavasti päättäjät kantavat vastuunsa niistä.

    VastaaPoista